Blogi: ”Partio kuuluu kaikille” – Moraalisen ajattelun haastaminen innostaa nuoria

Partion suurleirillä tarjoutui mahdollisuus pysähtyä yhdenvertaisuuden teemojen äärelle yhdessä nuorten kanssa. Nuorten heittäytyminen työskentelyyn pääsi yllättämään jopa konkarinuorisotyöntekijän. Leirin aikana selväksi tuli, että nuoret tarvitsevat näitä paikkoja, jossa he voivat testailla omaa ajatteluaan ja hakea sille perusteluja. Tekstissä osaamiskeskuksen asiantuntija Eeva Sinisalo-Juha avaa kokemuksiaan aineiston keräämisestä väitöskirjaansa Roihu-partioleirillä.

Toisen saappaissa – nuorten moraalinen pohdinta partioleirillä

Partiolaisten suurleiri finnjamboree Roihu vuonna 2016 tarjosi minulle kiinnostavan näköalan samoajien eli 15–17-vuotiaiden partiolaisten pohdintoihin. Työskentelin leirillä väitöskirjatutkijana keräämässä aineistoa nuorisotyössä tehtävästä ihmisoikeuskasvatuksesta. Olin saanut myös pestattua kanssatutkijoikseni neljä partiolaista, jotka olivat nuoria aikuisia.

Kanssatutkijat pohtivat erilaisia tehtäviä, joita voisi tehdä yhdessä samoajien kanssa. Sellaisia tehtäviä, joissa joutuisi hyppäämään toisen housuihin ja miettimään asioita eri näkökulmista. Moraalisen ajattelun aktivoituminen edistää myös yhdenvertaisuuden ymmärtämistä.

Varsinainen toteutus sijoittui yhdelle Roihun lukuisista rasteista. Ryhmä tai vartio, kuten partiossa sanotaan, kerrallaan valitsi tulla rastille, työskennellä annetun tehtävän parissa ja jatkaa sen jälkeen matkaansa seuraaviin tehtäviin. Yllättävää olikin, että samoajien monipuolisesta leiritarjonnasta 47 ryhmää ja yhteensä 248 nuorta päätti valita rastin, jossa pysähdyttiin pohdiskelemaan moraalisia kysymyksiä. Rastin työskentelyyn jopa jonotettiin.

Erilaiset näkemykset näkyviksi

Kanssatutkijat tuottivat rastille kolme erilaista tehtävää, joista aina yksi valittiin vartiolle tehtäväksi. Nämä eri tehtävät olivat: ”roolitettu väittely”, ”janaväittämät” ja ”ota askel eteen”.

Roolitetussa väittelyssä osallistujille oli valmisteltu haastavia väitteitä, esim. ”Suomalaisten tulisi maksaa itseaiheutettujen sairauksien hoito”. Vartio jaettiin puoliksi ja heille annettiin tilanteeseen se näkökulma, jota heidän tuli väittelyssä puolustaa. Jokainen osallistuja sai myös oman roolin, jonka näkökulmasta osallistui väittelyyn. Rooliin eläytymistä tuettiin.

Janaväittämissä vartioille esitettiin väittämiä, esim. ”Partiolainen kulkee kadulla kaverinsa kanssa, joka pudottaa roskan kadulle. Partiolaisella on vastuu kerätä se.” Jokainen osallistuja otti omasta näkökulmastaan väitteeseen kantaa viisiasteikkoisella janalla ”täysin eri mieltä” – ”täysin samaa mieltä”.

Kolmas tehtävä oli ota askel eteen. Siinä jokainen osallistuja sai oman roolikortin, esim. ”22-vuotias nainen: vammainen, voi liikkua ainoastaan pyörätuolilla, opiskelee psykologiksi, suomalainen”. Roolikortissa oli myös eläytymistä ohjaavaa tietoa. Toimintaosuudessa osallistujille esitettiin väite ja jos roolinmukaisella henkilöllä oli osallistujan mielestä edellytyksiä toimia väitteen mukaisesti, hän otti yhden askeleen eteenpäin.

Eläytyen oivalluksiin

Kaikki kolme tehtävää ohjasivat samoajia pohtimaan kysymyksiä, joihin ei välttämättä löydy yhtä oikeaa vastausta. Eri tehtävien rooleihin tai tilanteisiin eläytyminen ohjasi nuoria ottamaan niihin kantaa ja hakemaan ymmärrystä heille uusista näkökulmista. Jokaiseen tehtävään kuului keskeisenä osana varsinaisen toiminnan jälkeinen yhteinen reflektio, jossa koettua tilannetta käsiteltiin vapaasti eri näkökulmista.

Koskettavaa oli kuunnella, millaisia oivalluksia nuorten pohdinnoista avautui. Yksi keskeinen lause, joka yhdisti eri ryhmiä toisiinsa, oli ”Partio kuuluu kaikille”. Se tiivisti ajatuksen siitä, että jokaisella on oltava oikeus tulla mukaan partioon. Kun esteitä ilmaantuu, ne on vain ratkottava.

Pohdiskelu on arvossaan

Erityisen kiinnostaa oli seurata, miten nuoret keskenään levittivät sanomaa meidän yhteisestä työskentelystämme. He kuvasivat sitä toisilleen mm. ”oikeaksi tekemiseksi” leirillä, jonka ohjelma koostuu käsittämättömän laajasta tekemisen tarjonnasta. He myös puhuivat siitä, että heitä arvostettiin. Heidän ajatteluaan ja sen perusteluita kuunneltiin. Käytiin yhdessä dialogia.

Roihun työskentely herätti minut siihen, kuinka nuoret kaipaavat mahdollisuuksia päästä haastamaan omaa ajatteluaan. He pitivät tärkeänä ja kiinnostavana saada tutustua itselleen uuteen näkökulmaan ja peilata sen kautta erilaisia ilmiöitä. Näitä mahdollisuuksia on tarjottava enemmän nuorille!

Kirjoittaja: Eeva Sinisalo-Juha. Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa.

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään viikolla 41 eli 6.–12.10.2025. Kampanjaviikon teema on tänä vuonna muistot ja tarinat nuorisotyöstä.