Uusimmat artikkelit

Kaikki artikkelit

Julkaistu 26.6.2026

Blogi: Nuorisotyö Goes Pride – esimerkkejä Itä-Suomesta

Kevään ja kesän koittaessa Pride-tapahtumia järjestetään ympäri Suomen. Tässä blogitekstissä esitellään kahta itäsuomalaista esimerkkipaikkakuntaa, missä nuorisotyö on toiminut ja toimii Priden mahdollistajina. Nuorten omista toiveista ja aloitteista lähteneiden tapahtumien toteuttamisessa nuorisotyöllä on ollut tärkeä rooli. Kirjoitus kannustaa liittolaisuuteen nuorisotyössä sekä nuorten osallisuuden edistämiseen ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvattamiseen.

Pride on ihmisoikeuksien juhla

Pridet ovat ihmisoikeustapahtumia, joiden tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Suomessa Pride-tapahtumia järjestävät Setan jäsenjärjestöt sekä muut yhteisöt. Pride muistuttaa ihmisten moninaisuudesta ja oikeudesta olla oma itsensä ja näkyä sekä yhteisöllisyydestä ja tehdystä työstä yhdenvertaisuuden puolesta. (Seta n.d.)

Tapahtumia järjestetään pitkälti vapaaehtoisvoimin ja mukaan pääsee melko helpostikin ottamalla rohkeasti yhteyttä järjestäjiin. Pride-asioissa kannattaa katsoa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestö Setan sivut, mistä löytyy kattavasti tietoa Pride-tapahtumista sekä tapahtumien järjestämisestä.

Nuorisotyössä voidaan toimia liittolaisina

Sateenkaarevaa nuorisotyötä tehdään eri paikkakunnilla tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tarve sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen omalle toiminnalle nousee usein nuorilta itseltään ja heitä sekä heidän toiveitaan tuleekin kuulla herkällä korvalla. Keskeistä sateenkaarevalle nuorisotyölle ovat ihmisoikeudet ja toiminnan perusteluina on hyvä muistaa yhdenvertaisuuslain velvoite edistää yhdenvertaisuutta.

Liittolainen (englanniksi ”ally”) on henkilö, joka tukee henkilöitä tai ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, vaikka ei itse kuulu kyseiseen vähemmistöön (Cambridge Dictionary n.d.; Termit tutuiksi -sanakortit 2025). Liittolainen toimii aktiivisesti syrjintää vastaan ja edistää yhdenvertaisuutta. Tuen osoittamista voi tehdä monin tavoin – myös pienin teoin esimerkiksi sateenkaaritarroilla tai pinsseillä, joilla voi osoittaa, että on sateenkaarinuorille turvallinen. Pieniä tekoja vahvempaa tuen osoittamista voi olla nuorisopalvelujen oma ympärivuotinen sateenkaareva työ ja turvallisempien tilojen rakentaminen sekä ylläpitäminen. Merkittävä tuen muoto on myös osallistuminen Pride-tapahtumien järjestämiseen sekä niiden mahdollistamiseen.

Mikkelissä tapahtuma nuorten toiveesta

Mikkelissä Pride sai alkunsa nuorten toiveesta lisätä keskustelua yhdenvertaisuudesta. Idea tempauksesta kasvoi nopeasti laajemmaksi tapahtumaksi, ja järjestäjäjoukkoon saatiin mukaan myös nuorisovaltuuston porukkaa. Parikymppisten nuorten järjestäjätiimillä suunniteltiin ja lisävapaaehtoisten voimin toteutettiin Mikkeli Pride kesällä 2024.

Mikkelin kaupungin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke Yhdessä osallistuen (ESR 1.9.2023–31.3.2026) tarttui nuorten toiveeseen ensimmäisenä. Hankkeessa työskennellyt Krista Hahtala ja nuorisosihteeri Jani Lastuniemi, joka toimii myös nuorisovaltuuston ohjaajana, tarjosivat nuorten järjestäjätiimille tukea tapahtuman toteuttamiseen. Erityisesti tapahtuman järjestämisen käytäntöihin sekä rahoituksen saamiseen ja lupa-asioihin ensikertalaiset tarvitsivat apua.

Pride-kulkue.
Viime vuoden Mikkeli Priden tunnelmia. Kuva: Niilo Kosonen

Aikuiset toimivat ohjaavassa ja avustavassa roolissa, mikä oli erityisesti tapahtuman alkuvaiheessa hyvin tarpeellista, sillä monella ryhmässä olevalla nuorella ei ollut kokemusta tapahtumien järjestämisestä. Nuoret ideoivat tapahtuman sisältöä, ja aikuiset toivat suunnitteluun konkretiaa ja hyviä neuvoja. Nykyisin aktiiveina Etelä-Savon Pridessa toimivat ja tapahtuman järjestämistä jatkaneet nuoret olivat tuolloin 19-vuotiaita. (Etelä-Savo Pride ry:n haastattelu; Osallisuuden onnistumistarina 2026.)

Mikkeliläiset nuoret kannustavat ottamaan heitä rohkeasti mukaan tapahtumien ideointiin ja toteutukseen. Alkuun pääseminen voi olla vaikeaa ilman tukea, mutta aikuisten avulla toiminta lähtee käyntiin ja kantaa myöhemmin nuorten voimin. Kärsivällisyys on tärkeää, sillä osallistujien löytäminen vie aikaa. Matalan kynnyksen toiminta ja selkeä rakenne helpottavat mukaan lähtemistä, kun jokainen voi osallistua itselleen sopivalla panoksella ilman liiallista vastuuta.

Savonlinnassa tietoisesti liittolaisina

Savonlinnassa sateenkaarinuorten syrjintä nousi joitakin vuosia sitten jopa valtakunnallisiin otsikoihin (Yle 2022; 2024). Nuorisotyöntekijät ovat kuvanneet, että vahva nuorten polarisaatio, vihapuhe ja rasistisuus ovat näkyneet ja kuuluneet paikallisten nuorten keskuudessa. Vihapuhe on kohdistunut maahan muuttaneisiin sekä sateenkaarinuoriin. Tilanne on nykyisin rauhoittunut, mutta vielä muutama vuosi sitten häirintää vähemmistönuoria kohtaan tapahtui kaduilla.

Savonlinnan nuorisopalvelut ovat aiemmin osallistuneet Prideen Wauton, nuorisovaltuuston, etsivien ja koulunuorisotyön pisteellä sekä erilaisilla toimintapisteillä tapahtumaa edeltävällä viikolla. Tänä vuonna vapaaehtoisten työryhmä pyysi nuorisotoimea ottamaan tapahtuman päävastuun, jotta se voidaan ylipäätään järjestää – ja tähän tartuttiin, myös yhdenvertaisuustyön merkityksen vuoksi. Kaupungin ja nuorisopalvelujen esihenkilön puolelta Priden järjestämistä ja sen myötä yhdenvertaisuustyötä pidetään tärkeänä asiana.

Kesällä nuorisopalvelut vastaavat koko Savonlinna Priden toteutuksesta yhdessä Etelä-Savon Priden, nuorten, vapaaehtoisten ja muiden kumppaneiden kanssa. Tuki suunnitteluun on saatu Mikkelistä ja Setan oppaista. Mukanaolo on otettu innostuneesti vastaan, ja kaupungin rooli tuo tapahtumalle uskottavuutta. Toteutus pohjaa pitkälti aiempaan – tärkeintä on yhteinen yhdessäolo puistossa.

Savonlinnan nuorisopalvelujen henkilöstö, Outi Ikonen, Riina Rauhamäki ja Jaana Luostarinen, joita haastattelin, totesivat että alkuun tuli mietittyä ”osataanko, osaanko?”. Sateenkaariteemoihin liittyy paljon uutta ja nopeasti elävää termistöä sekä muuta opeteltavaa. Kaikki kokevat aiheen tärkeäksi, ja aina saa ja voi kysyä, esimerkiksi ”avaa vähän tämä on minulle vielä vierasta”. Savonlinnalaiset kannustavat terveisinään muille nuorisotyöntekijöille: ”rohkeasti tekemään ja osallistumaan!”

Mitä nuorisotyössä voidaan tehdä – innostus ja kannustus!

Näiden esimerkkinostojen lisäksi Itä-Suomessa Pride-tapahtumia järjestetään useilla eri paikkakunnilla, ja eri nuorisotoimijat ovat niissä mukana sopivaksi katsomallaan tavalla. Esimerkiksi Pieksämäellä nuori on palkattu toteuttamaan Pridea, ja Polvijärvellä tapahtuma sai alkunsa nuorisovaltuuston aloitteesta ja toteutui nuorisopalvelujen tuella.

Pride-osallistumisia kritisoidaan toisinaan tokenismista eli näennäisestä tuesta ilman todellisia tekoja. Nuorisotyössä Prideen osallistuminen voidaan kuitenkin nähdä osana laajempaa yhdenvertaisuustyötä. Sateenkaarevien nuorten tukeminen näkyy arjessa esimerkiksi ryhmätoimintana, turvallisempien tilojen rakentamisena ja liittolaisuutena. Etelä-Savon Priden nuoret toimijat kannustavatkin, että nuorisotyössä sateenkaariteemoja kannattaa ottaa rohkeasti esille moninaisissa tilanteissa. ”Joskus into lähteä mukaan toimintaan syttyy yllättäen.”

Kuuntele nuoria herkällä korvalla ja kerro heille mahdollisuuksista sekä nuorisotyön tuesta. Kun nuoret haluavat järjestää toimintaa, on nuorisolain mukaista tukea heidän aktiivista kansalaisuuttaan ja osallisuuttaan. Tapahtumien tekeminen vahvistaa erityisesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, yhteiskunnassa toimimisen taitoja sekä yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Mikkeliläiset järjestäjänuoret kiteyttävätkin: ”Pelkästään aikuisten läsnäolo tapaamisissa toi varmuutta järjestämiseen ja mahdollisti kysymysten kysymisen matalalla kynnyksellä”. Nuorisolain §24 korostaa nuorten oikeutta osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Nuorisopolitiikan tavoitteena on parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta – tavoitteita, joita sateenkaareva nuorisotyö ja Pride-tapahtumat tukevat.

Mikkelin ja Savonlinnan esimerkit osoittavat, että nuorisotyön rooli ei ole tehdä kaikkea nuorten puolesta, vaan mahdollistaa nuorten oma toiminta.

Setan sivuille on koottu tämän vuoden Pride-tapahtumia ympäri Suomen Pride-tapahtumat Suomessa

Mikkeli Pride tulossa 8.8.2026

Savonlinna Pride tulossa 29.8.2026

Blogikirjoitusta varten on haastateltu etäyhteyksin Savonlinnan nuorisopalvelujen työntekijöitä sekä toteutettu sähköpostihaastattelut Mikkelissä hanketyöntekijänä toimineelle Krista Hahtalalle sekä Etelä-Savo Pride ry:n aktiiveille.

Lähteet

Aino Tormulainen.
Kirjoittaja: Aino Tormulainen, asiantuntija Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskuksessa ja lehtori Humakissa.

Julkaistu alun perin Humakin blogisarjassa 25.6.2026