Blogi: Monikielisten nuorten konfliktitilanteisiin puuttuminen – nuorisoalan ammattilaiset kertovat kokemuksistaan

Monikielisten nuorten kanssa työskentelevät nuorisoalan ammattilaiset kohtaavat ajoittain konfliktitilanteita, joissa nuoret käyttävät kieltä, jota työntekijä ei ymmärrä. Haastattelin eteläsuomalaista tiimiesihenkilöä ja kaakkoissuomalaista nuoriso-ohjaajaa selvittääkseni, millaisia haasteita he kohtaavat, miten he puuttuvat tällaisiin tilanteisiin, ja millaisia toimintatapoja he ovat kehittäneet.

Kielimuuri voi turhauttaa, mutta ei estä puuttumasta

Ammattilaiset kertovat kohtaavansa nuorten parissa esimerkiksi riitoja, kiusaamista ja selän takana puhumista tai muuta piilokiusaamista. Kysyin, miltä tuntuu, kun työntekijä aistii tilanteessa olevan jotakin vialla, mutta ei kielimuurin vuoksi tavoita ongelman ydintä.

”Rehellisesti sanottuna se on todella turhauttanut, kun tiedän, että tilanteessa tapahtuu jotakin väärää, mutta en ole ihan ymmärtänyt, mitä se väärä on”, sanoo tiimiesihenkilö suoraan.

Molemmat kuitenkin muistuttavat, että usein tällaiset konfliktitilanteet voi kuitenkin havaita nuorten kehonkielestä, vaikkei suurinta osaa käytetyistä sanoista ymmärtäisikään.

Kysyin myös, miten nuoret reagoivat tilanteisiin, joissa työntekijä puuttuu konfliktiin, vaikka yhteinen kieli puuttuu. Molemmat haastateltavat korostavat, että nuoret ymmärtävät puuttumisen kuuluvan työntekijän vastuuseen.

Toinen ammattilaisista miettii asiaa kiusatun näkökulmasta: ”Pohdin joskus, kokeeko joku kiusattu nuori, ettei tule nähdyksi, jos en ole kielimuurin takia pystynyt puuttumaan enkä ole ymmärtänyt, että jokin tilanne on päällä. Olen kuitenkin aina puuttunut, kun nuori on itse tullut kertomaan asiasta ja uskon, että silloin nuorelle on tullut kohdattu olo.”

Molemmat haastateltavat kertovat, että monikieliset nuoret koettelevat rajoja siinä missä muutkin nuoret. Toisen mukaan kielimuuri ei ole vaikuttanut ryhmän toimintaan, kun taas toinen myöntää, että se on voinut antaa joillekin nuorille “lisää polttoainetta” rajojen testaamiseen.

Puuttuminen on aina tärkeää

Molemmat nuorisoalan ammattilaiset korostavat, että konfliktitilanteisiin on puututtava riippumatta siitä, ymmärtääkö kaikkea tai ei. Kun työntekijä puuttuu, hän osoittaa nuorille välittävänsä.

Molempien työyhteisöissä painotetaan myös suomen kielen käyttöä. Kaakkoissuomalainen nuoriso-ohjaaja kertoo, että englantia käytetään vain poikkeustilanteissa. Taustalla on ajatus nuorten kotoutumisen tukemisesta sekä osallisuuden vahvistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorisotila nähdään nonformaalina eli ei-muodollisena oppimisympäristönä, jossa kieltä opitaan arjen vuorovaikutuksessa. Nuoriso-ohjaaja korostaa, että suomen kielen nonformaali opettaminen on tärkeä vastuu.

Konfliktit käsitellään rauhassa

Konfliktien käsittelyssä korostuu rauhallinen ja kunnioittava ote. Tilanteita ei käsitellä muiden nuorten edessä, vaan osapuolet siirretään sivummalle keskustelemaan.

Eteläsuomalainen tiimiesihenkilö kertoo, että heidän nuorisotalollaan säännöt ja turvallisemman tilan periaatteet on laadittu yhdessä nuorten kanssa. Konfliktitilanteissa näihin yhteisiin sopimuksiin voidaan palata ja saada nuori itse pohtimaan, oliko oma toiminta yhteisten periaatteiden mukaista.

Tärkeintä on rakentaa ymmärrystä yhdessä nuorten kanssa. Pelkkä toruminen ei auta, vaan tilanteet vaativat yhteistä keskustelua. Nuorten on olennaista ymmärtää, mikä omassa toiminnassa epäonnistui.

Sanattoman viestinnän, kielituen ja työyhteisön merkitys

Väliintulossa olennaista on sanattoman viestinnän rooli. Kun nuoret alkavat esimerkiksi selvästi riitelemään keskenään äidinkielellään, kaakkoissuomalainen nuoriso-ohjaaja puuttuu tilanteeseen astumalla seisomaan heidän väliinsä ja viestimällä käsillään ”STOP!” samalla, kun käskee nuoria lopettamaan riidan.

Nuorisotilassa työskentelee nuoriso-ohjaajan lisäksi osa-aikainen yhteisöohjaaja, joka puhuu äidinkielenään venäjää. Hän pystyy tukemaan konfliktien selvittämisessä ja toimimaan tarvittaessa tulkkina.

Tiimiesihenkilö puolestaan kertoo, että heidän tiimeissään käsitellään esimerkkitilanteita ennakoivasti yhdessä. Tällä menetelmällä rakennetaan yhteistä ymmärrystä siitä, miten konflikteihin puututaan johdonmukaisesti.

Mitä voimme oppia?

Monikielisten nuorten konflikteihin puuttumisessa pätevät samat periaatteet kuin muidenkin nuorten kanssa:

• Dialogisuus: tilanteet ratkaistaan keskustelemalla
• Johdonmukaisuus: säännöt koskevat kaikkia
• Välittämisen osoittaminen nuorille: puuttuminen on välittämistä
• Sanaton viestintä: kehonkielestä voi lukea ja sillä voi viestiä paljon